”Riittävän hyvä?” – Muutosvalmennus Harmonia

”Riittävän hyvä?”

Mitä Sinulle merkitsee ”riittävän hyvä”? Moniko meistä aidosti pystyy hyväksymään itsensä juuri sellaisena kuin on, yrittämättä muuttaa mitään? Varsinkin tämän ajan yhteiskunnassa tuntuu vallitsevan ajatus jatkuvasta muutoksen tarpeesta. Olemme aina matkalla kohti jotakin muutosta.

Tavoittelemme aina jotakin uutta, jotakin lisää. Koemme, ettei se, mitä juuri nyt on riitä. Työelämässä ja yksityiselämässä, olemme jatkuvasti suuntaamassa kohti jotakin uutta.

Muutoksen tarve sinällään ei ole huono asia, jos se pysyy kohtuullisissa rajoissa. Mistä sitten tiedämme, milloin muutoksen tarve elämän eri osa-alueilla menee ”överiksi”? Jos on jatkuva tarve muuttaa jotakin pystymättä levosta käsin arvostamaan omaa elämää ja hyviä asioita, katseemme kiinnittyy ainoastaan elämän solmukohtiin ja kivikkoihin. Silloin emme pysty näkemään niitä hyviä asioita. Emme nauti elämästä. Voimavaramme kuluvat sen murehtimiseen, mitä meiltä puuttuu tai mitä tavoitteita emme ole saavuttaneet.

Elämme silloin elämäämme suorittamisen kautta. Kuljemme tavoitteesta toiseen ”verenmaku suussa” juosten, pysähtymättä onnistumisten pysäkille. Saavutettuamme yhden tavoitteen, juoksemme jo kohti toista.

Loppupeleissä huomaamme elämän loppumetreillä, ettei tästä kaikesta jäänyt juuri käteen muuta kuin kiire. Kiire tehdä jotain enemmän, paremmin, nopeammin. Riittämättömyyden tunne ei olekaan poissa. Sitä ei saa pois yrittämällä saavuttaa itsellemme asettamiamme tavoitteita. Elämme jatkuvassa muutoksen tarpeessa pystymättä pysähtymään ja ihailemaan elämämme ”onnellisuuden maisemaa”.

Onnellisuus ja hyvä elämä, luisuu käsistämme kuin saippua niin kauan, kun meiltä puuttuu kyky iloita juuri tässä hetkessä olevista hyvistä asioista. Pysähtyä hetkeksi ihailemaan niitä onnistumisia, joita olemme elämässämme saavuttaneet tai niitä hyviä asioita, joita meillä elämässämme on suotu.

Mistä asioista sinä voisit pysähtyä nauttimaan juuri nyt, juuri tässä hetkessä? Mistä asioista olet elämässäsi onnellinen ja mitä arvostat?

Usein jatkuva tarve muutokseen saattaa kertoa omasta sisäisestä tyytymättömyydestä itseensä. Suorittamalla elämää ja ”ryntäämällä” tavoitteista toiseen elämässä ei koskaan tule saavuttamaan tasapainon tunnetta.  Se ei löydy meidän ulkopuoleltamme, eikä ulkoisista asioista.

Joskus tavoitellessamme ”hyvää elämää” ajaudumme juuri siitä pois, koska yritämme suorittamalla tehdä elämästämme täydellistä. Kuvittelemme, että olemalla parempi työntekijä, parempi vanhempi, laihduttamalla vielä lisää, saavutamme ”hyvän elämän” ja onnellisuuden tunteen.

Suorittamalla elämää saatammekin sen sijaan väsyttää itsemme ja tavoittelemamme onnellinen elämä lipuu koko ajan vain kauemmaksi. Tässä kohtaa allekirjoitan täysin Tommy Hellstenin ajatuksen ”Saat sen mistä luovut”.

Joskus juuri se, mitä eniten elämässä haluamme, tapahtuu vasta sitten, kun päästämme irti pakonomaisesta yrittämisestä. Esimerkiksi laihduttaminen, joka menee stressin puolelle, vie loppupeleissä kauemmaksi tavoitteesta.

Stressaantunut ihminen ei pysty elämään terveellisten elämäntapojen mukaan. Tässä kohtaa juuri luopuminen suorittamisesta ja armollisuus itseä kohtaan saattaa toimia paljon paremmin. Luomalla elämään hyvinvointia tuottavia asioita ja henkistä hyvinvointia, painokin saattaa pudota itsestään. ”Saat sen mistä luovut”.

Tyytyväisyys elämään lähtee loppu peleissä siitä, että olemme hyväksyneet itsemme juuri sellaisina kuin olemme. Opimme rakastamaan itseämme sellaisina kuin olemme. Koemme olevamme juuri ”riittävän hyviä” ihmisiä. Riittää, että yrittää parhaansa. Riittävän hyvä työntekijä, vanhempi, äiti, isä, puoliso, ystävä, isovanhempi…

 

Oletko ehkä tehnyt vuodenvaihteessa uudenvuoden lupauksen parantaaksesi jotain elämässäsi? Oletko ehkä luvannut muuttaa elämäntapoja terveellisimmäksi? Laihduttaa? Lopettaa tupakan polton? Vähentää työntekoa? Jotkut muutokset ovat toki hyviä ja tarpeellisia asioita, koska ne palvelevat meidän omaa parastamme.

Laihduttaminen saattaa tuoda lisää terveyttä esimerkiksi. On kuitenkin tärkeää tunnistaa, mitkä tavoitteet palvelevat meidän omaa parastamme ja mitkä taas menevät ylisuorittamisen puolelle. Tarvitseeko esimerkiksi laihduttamisen tähdätä ”missin mittoihin” vai riittäisikö ehkä terve ja sopusuhtainen paino?

Paras tapa välittää omasta itsestään on olla vaatimatta liikaa. Olla armollinen itselleen. Mikäli vaadimme itseltämme jatkuvasti lisää ja liikaa, se viestii meille, ettemme arvosta itseämme tarpeeksi.

Jatkuva ”itsensä ruoskiminen” ei ole tervettä itsensä rakastamista. Vaatimalla itseltämme kohtuullisia asioita ja kohtuullisissa määrin, opettelemme parhaalla mahdollisella tavalla itsestämme välittämistä.  Hyvään itsetuntoon kuuluu tärkeänä osana myös armollisuus omaa itseämme kohtaan.

Tiedätkö sen tunteen, kun istut kauniina kesäpäivänä vaikkapa mökin kuistilla, veden äärellä kuunnellen lintujen viserrystä ja nauttien auringon lämmöstä. Ei ole kiire minnekään. Voi vain nauttia tästä hetkestä. Ajatukset eivät ole missään muualla, kuin juuri siinä hetkessä, jossa nyt olet. Olet tyytyväinen juuri siihen hetkeen ja siihen, miten asiat ovat.

Mitä enemmän tällaisia hetkiä ja läsnäoloa pystyt elämääsi sisällyttämään, sitä tasapainoisempaa se tulee olemaan.

Mukavaa viikonloppua!