Väärin ymmärretyistä ystävistä parhaiksi kavereiksi – Muutosvalmennus Harmonia

Väärin ymmärretyistä ystävistä parhaiksi kavereiksi

”Ei ole olemassa epäonnistumisia, on vain mahdollisuuksia oppia” on yksi valmennus ideologiani kulmakiviä, jonka avulla noustaan ylös elämän kivikoista ja karikoista. Vastoinkäymisiin liittyy aina negatiivisia tunteita.

Negatiivisista tunteista voi tulla meille ”parhaita kavereita”, mikäli ymmärrämme ne oikein. Niihin ei kannata jäädä ”rypemään” vaan ”kääriä hihat” ja alkaa selvittämään, miten niitä voidaan käyttää hyväksi juuri tästä vastoinkäymisestä selviytymiseen.

Mitä tekemistä sitten negatiivisilla tunteilla on valmennusteni pohjalla olevan positiivisen psykologian ja NLP:n kanssa? Näkökulma.

NLP:n yksi periaate on, että kaikella toiminnalla on positiivinen tarkoitus. Niin ajatellen myös ihmisen tuntemilla negatiivisilla tunteilla on jokin positiivinen tarkoitus.

Positiivisessa psykologiassa taas keskitytään siihen, mikä toimii hyvin ja lähdetään kehittämään sitä. Keskitytään siis vahvuuksiin. Kaikissa asioissa on vahvuutensa, myös negatiivisissa tunteissa.

Negatiivisista tunteista voit saada parhaimman kaverin, joka sinulla on koskaan ollut: pelko varoittaa sinua joutumasta vaaraan, viha auttaa asettamaan rajoja, että et antaisi toisten loukata sinua jne. Näissä kaikissa on voimavaransa, joiden tunnistaminen ja hyödyntäminen avaa sinulle aivan uudenlaisen maailman.

”Itsensä rakastaminen” oikealla tavalla on mahdollista vasta sitten, kun lakkaat pelkäämästä omia negatiivisia tunteitasi ja käsittelemään niitä oikealla tavalla. Näin ne kääntyvät vihollisten joukosta parhaaksi ystäväksesi rakentamaan oikeanlaista tervettä itsetuntoa ja suhdetta toisiin ihmisiin.

Tunnet niiden syvimmän olemuksen pelkäämättä niitä, hyödyntäen niiden tarkoituksen oikealla tavalla oman elämäsi rakentamiseen omaa hyvinvointiasi tukevalle pohjalle. Käytät niitä kompassinasi elämäsi matkalla.

 

TUNTEET – VÄÄRIN YMMÄRRETYT YSTÄVÄMME

Negatiivisista tunteista – näistä ”väärin ymmärretyistä ystävistä” tulee usein meidän elämämme vihollisia, mikäli emme opi kanssakulkemaan tunteidemme kanssa harmoniassa.

Usein erehdymme ajattelemaan, että negatiiviset tunteet ovat jotakin ”ikävää”, joka pitäisi saada ajatuksista pois esimerkiksi erilaisten mielikuvaharjoitusten avulla. Kehotetaan esimerkiksi kuvittelemaan ajatukset tai tunteet ”pilviksi”, jotka ajelehtivat ylitsemme.

Mitäpä, jos pysähtyisimme näkemään tämän asian vähän erilaisesta perspektiivistä?

Mitä tapahtuu, jos esimerkiksi vaiennamme vihaisuuden tunteemme tai pelon tunteemme antamatta niille mitään painoarvoa? Jäämme niiden vangiksi. Ne jäävät asumaan meidän kehoomme kuin epätoivottu vieras.

Negatiiviset tunteet on tarkoitettu meille ”polttoaineeksi” ja ”navigaattoriksi” kohti muutosta. Niissä ei ole mitään pelättävää, vaikka niiden tunteminen aiheuttaakin monesti pahaa oloa. 

Meille viestiksi lähetetty ja tarkoitettu vihaisuuden tunne esimerkiksi on yleensä merkki jonkin asian vaativan meidän huomiotamme ja muutosta. Mikäli emme ota vastaan sen tärkeää sanomaa, kuljemme helposti elämämme polkua väärään suuntaan.

On siis tärkeää pysähtyä miettimään, mikä sanoma näillä tunteilla meille on. Näin emme jarruta oman henkisen kasvumme prosesseja, joissa negatiiviset tunteet toimivat usein ”moottoreina” elämänsuunnan muutoksessa.

 

Jos joudumme esimerkiksi epäreilun kohtelun kohteeksi ja vaiennamme tunteemme ”taivaalla ajelehtivaksi pilveksi”, kuten monissa mielikuvaharjoituksissa tehdään, meidän muutoksemme voimaksi tarkoitettu vihaisuuden tunne ehkä haihtuu ja tarve muutokseen ja toimintaan sen toteuttamiseksi jää ehkä puolitiehen.

Vaiennamme itsellemme tärkeän voimavaran ja tämä osuu omaan nilkkaamme. Jos annamme vihaisuuden tunteen viedä meitä väärään suuntaan kuuntelematta sen sanomaa oikein, se on tietysti eri asia.

Tartu siis vihaisuuden tunnettasi kädestä ja anna sen johdattaa sinua jonkin matkaa. Anna sen osoittaa sinulle, mikä tässä tilanteessa kaipaa huomiota ja muutosta.

Kun se on täyttänyt tehtävänsä ja näyttänyt sinulle asian, joka vaatii huomiotasi, päästä sen kädestä irti. Jos annat sen viedä sinua liian pitkälle, jäät rypemään vihan tunteeseen. Se ei palvele sinun hyvinvointiasi. On aika jatkaa matkaa.

Vihaisuuden tunteeseen voi suhtautua kuin kesytettävään leijonaan. Sitä ei kannata lietsoa ”raivon partaalle”, vaan pikemminkin lähestyä lempeän ymmärtäväisesti ottaen vastaan sen, mitä sillä on sanottavaa. Et anna sen ”purra” eli satuttaa sinua – et päästä omaa vihaisuuden tunnettasi tasolle, josta ei ole hyviä seurauksia.

Et myöskään jää ”rypemään” tunteeseen. Voit ottaa sen lempeästi ja ymmärtäväisesti, mutta määrätietoisesti vastaan arvostaen sen hyvää tarkoitusta.

Aivan kuin kesytettävä leijona ehkä pelkää satuttavansa itseään ja suojaa itseään hyökkäämällä, sinun vihaisuuden tunteesi tarkoitus on suojata sinua satuttamasta itseäsi kohtaamasi asian tai ympäröivän olosuhteen/ihmisen vuoksi.

Jos kyse on siitä, että jonkin ihmisen käytös saa sinussa aikaan voimakkaan tunnetilan, voit myös miettiä liittyykö se tämän ihmisen väärään käytökseen vai johonkin prosessiin, jonka tämän ihmisen käytös sinussa menneisyydestä herättää.

Jotkut negatiiviset tunnetilat jäädessään toistuvasti päälle, saattavat kertoa meidän  mielemme elävän vielä ”mennyttä aikaa”.

Eli jokin menneisyydessä kokemamme kielteinen kokemus on saattanut jäädä käsittelemättä, jolloin se saa aikaan toistuvasti negatiivisia tunnetiloja, vaikka olosuhteet eivät siihen enää antaisi aiheitta.

Mieleen on esimerkiksi jäänyt jokin pelko, jota joskus aikoinaan on tarvittu suojelemaan sinua ehkä asioilta, jotka ovat satuttaneet sinua. Pelkosi on silloin ollut sinulle ”paras kaveri”, koska se on suojellut sinua.

Tässä hetkessä se vanha pelko ehkä aktivoituu, vaikka siihen ei enää olisi aihetta. Esimerkiksi lapsuuden kiintymyssuhteissa hylkäämistä kokenut saattaa aiheettomasti pelätä aikuisena hylkäämistä ihmissuhteissaan, vaikka siihen ei olisikaan enää aihetta.

Tällaiset negatiiviset tunteet ovat taas asia erikseen, joiden käsittelemiseen tarvitaan pidempiä prosesseja ja ehkä joskus ammattiapuakin. Mutta tässäkin tapauksessa kyseessä on siis tunne, jota ei saa jättää huomiotta. Mikäli se aktivoituu aiheettomasti, sitä ei ole käsitelty asianmukaisella tavalla. Se on jäänyt painolastiksi elämään.

Joka tapauksessa tunteillasi on sinulle tärkeä sanoma. Tässä hetkessä tapahtuvat meille oikeasti kielteiset asiat ja niistä seuraavat negatiiviset tunteet ohjaavat muutokseen siinä hetkessä.

Menneisyydestä ”pomppaavien” tunnetaakkojen viesti taas on, että ne vaativat huomiota ja käsittelemistä. Eli jokainen negatiivinen tunne on tärkeä juuri sellaisena kuin se on, sillä se kertoo meille arvokasta tietoa itsestämme tai ympärillä tapahtuvista asioista, joilta meidän on ehkä tärkeää suojautua.

Kun ihmissuhteesta ei jää käteen muuta kuin jokaisen tapaamisen jälkeen uusi ikävä kokemus, on aika siirtyä eteenpäin. Olemme vastuussa siitä, että emme yritä väkisin ylläpitää ihmissuhteita, jotka keräävät meille vain lisää negatiivista tunnetaakkaa.

Etäisyyden ottaminen ei tarkoita anteeksi antamattomuutta, vaan elämässä eteenpäin siirtymistä ja itsensä ympäröimistä ihmissuhteilla, jotka tuhoamisen sijaan rakentavat meidän hyvinvointiamme. Emme voi muuttaa toisia ihmisiä, mutta voimme muuttaa omaa etäisyyttämme heihin.

Katkeruuteen ei kannata jäädä rypemään, vaan siirtyä eteenpäin keskittyen elämässä uusiin asioihin. Ymmärtämällä toisten ihmisten rikkinäisyyden ja syyn heidän käytökselleen, on helpompi ottaa etäisyyttä ja jatkaa elämäänsä vapaana katkeruudesta ja negatiivisesta tunnetaakasta.

VAIN TUNNE?

Monesti meitä käsketään olemaan huomioimatta negatiivista tunnetta, koska se on ”vain tunne”. Mutta mitä se viestii meille meidän omasta itsestämme tai meidän itsemme arvostamisesta?

Oman itsemme arvostaminen on sitä, että annamme itsellemme tilaa myös tuntea ikäviä tunteita. Emme tuomitse niitä pahoiksi tai kielletyiksi. Emme edes yritä saada niitä pois, vaan kuuntelemme niiden sanoman ja annamme niille tilaa.

Ne kyllä haihtuvat sitten, kun niiden sanoma on tullut kuulluksi. Ikävien tunteiden ottaminen ”matkaoppaaksi” elämämme matkalle vaatii meiltä rohkeutta katsoa niitä silmiin ja kohdata ne sellaisena kuin ne ovat. Usein tämä on vaikeaa, koska samalla joudumme kasvotusten myös oman rikkinäisyytemme kanssa. 

Elämällä on kuitenkin tapana tuoda ennemmin tai myöhemmin käsittelemättömät tunteet meidän eteemme aina uudelleen ja uudelleen.

Elämä vaatii sinua kuuntelemaan omaa tunnettasi ja sen myötä kääntämään katseesi siihen kohtaan itsessäsi, jonka käsitteleminen vielä on kesken.

KASVATA KATEUDESTA KAVERI, YSTÄVYSTY VIHAN JA PELON KANSSA

Tunnesyöminen on esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun vaiennamme tunteemme. Kun korvaamme ikävän tunteen käsittelemisen vaikkapa suklaalevyllä, tunteen tärkeä sanoma jää käsittelemättä.

Vuosien saatossa nämä käsittelemättömät tunteet kertyvät kiloiksi meidän vyötäröllemme vieden meitä pois kokonaisvaltaisen hyvinvointimme polulta.

Ymmärtämällä ja vastaanottamalla omat negatiiviset tunteesi, voi tulla kateuden kaveriksi. Kateus ehkä ilmaisee sinun kulkevan väärään suuntaan elämässäsi ja kehottaa tavoittelemaan haaveidesi elämää.

Jos kateus kasvaa liian suuriin mittasuhteisiin, se voi myös viestiä sinun kärsivän huonommuuden ja arvottomuuden kokemuksista. Silloin sinun on ehkä hyvä kääntää katseesi kauemmas menneisyyteesi ja tavoittaa se syy, minkä vuoksi näin on.

Sen työstettyäsi pystyt ehkä paremmin päästämään irti tästä kokemuksesta. Luopumaan huonommuuden tunteesta ja näkemään itsesi arvokkaana.

Tai voit tehdä vihasta ja pelosta parhaita ystäviäsi, jotka varoittavat sinua vaaroista tai kertovat sinulle, kun et ole saanut ansaitsemaasi kohtelua.

Eläkäämme jatkossa näiden ”väärin ymmärrettyjen ystäviemme” kanssa harmoniassa ymmärtäen niiden tärkeän ja hyvinvointimme kannalta keskeisen sanoman!

Jos tykkäsit artikkelista, autathan muitakin löytämään sen sosiaalisessa mediassa jakamalla sen ja tykkäämällä:) Kiitos!

Julkaistu: 09.05.2017, päivitetty 10.2.2019