”Tule tule hyvä stressi, älä tule paha stressi” – Valmennuspalvelu Harmonia

”Tule tule hyvä stressi, älä tule paha stressi”

Jokainen meistä on varmasti joskus kohdannut tilanteita, joiden seurauksena negatiivinen tunnetila on jäänyt päälle ja siitä vapautuminen tuntuu lähes mahdottomalta. Jokin kohtaamasi asia saa sinut vaikkapa niin vihaiseksi, ettet pääse siitä tunteesta yli.

Tunteen aiheuttanut asia ja sen mukanaan tuoma ikävä tunne palaa kerta toisensa jälkeen uudelleen mieleesi, etkä pääse siitä irti. Tunne vie voimavarojasi ja pilaa päiväsi. Tuntuu kuin vetäisit ”kivirekeä” perässäsi tai ”tarpoisit umpihangessa” armeijan täyspakkaus selässä.

Negatiiviset tunteet ja pitkään jatkunut stressi vaikuttavat ihmiseen myös fysiologisella tasolla. Ne saavat aikaan muutoksia sydämen sykkeessä, voivat nostaa verenpainetta, muuttaa hengityksen tiheyttä – stressi voi jäädä kehoon, mikäli kannat kielteisiä tunnetiloja liian pitkään mukanasi. Stressihormonin liian suuri määrä ihmisen kehossa puolestaan voi altistaa sairauksille.

Stressi on tarkoitettu ”polttoaineeksi”, joka ikään kuin ”boostaa” mielemme ja kehomme parempaan suoritukseen tarvittaessa – hätätilanteessa. Se on sen alkuperäinen tehtävä. Pieni määrä stressiä on siis hyvä asia, kun joudumme tilanteeseen, jossa meidän on suoriuduttava eteemme tulevasta haasteesta.

Kun stressi jää päälle pidempikestoisesti, se alkaa ”syömään” elimistömme voimavaroja, koska käymme ylikierroksilla jatkuvasti. Siihen ei ihmisen mieltä ja kehoa ole tarkoitettu. Monet sairaudet iskevät stressaantuneeseen kehoon helpommin.

Pitkään jatkuneen stressin vaikutusta ihmisen kehoon voi verrata vaikkapa  auton moottoriin, joka kovassa rasituksessa kuluttaa öljyä ja öljyn loppuessa alkaa moottori kulua ja ennen pitkää ylirasittuu ja lakkaa toimimasta oikein. 

On siis tärkeää erottaa ”hyvä stressi” ja ”paha stressi” – ja ennen kaikkea: oppia käyttää stressiä oikein vain polttoaineena parempiin suorituksiin. Päästämättä sitä jäämään päälle ja tuhoamaan kehomme ja mielemme resursseja.

 

Takaisin ”ikkunaan”

Ymmärtääksemme paremmin haitallista stressiä ja voittaaksemme sen, on hyvä kääntää katse hetkeksi kehoon. Jokaisella meistä on olemassa vireystila ikkuna, jonka sisällä pysyessämme mielemme on toimintakykyinen.

Keho ei ole mitenkään erityisen jännittynyt vireystila ikkunassa ollessamme, hengitys on ehkä rauhallinen ja olo on ns. ”normaali” ja hyvä. Ulospäin se voi näkyä esimerkiksi levollisuutena, kykynä kommunikoida rakentavasti, oppia uutta, havaita ympärillä olevia asioita, toimia sujuvasti omassa ympäristössään.

Alivireystilassa elintoiminnotkin toimivat ”hitaammin”. Ihminen reagoi ympäristön ärsykkeisiin tarpeettoman alivireisesti tai ei ollenkaan. Alivireystilaan pudotessa toimintakyky on alentunut ja rakentava kommunikaatio ei onnistu.

Ihminen ikään kuin lamaantuu. Näin voi tapahtua liian stressaavassa tilanteessa. Sekin on ihmisen mielen suojamekanismi. Esimerkiksi joutuessaan toivottomaan tilanteeseen, jossa tietää jotakin pahaa tapahtuvan, eikä voi itse siihen vaikuttaa, voi lamaantua.

Ylivireystilassa olevalla ihmisellä sydämen syke kiihtyy, hengitys kiihtyy ja kehossa eri lihakset voivat tuntua jännittyneiltä. Jokin voimakas tunnetila kuten pelko tai viha on vienyt vallan. Näin käy luonnossakin esimerkiksi petoeläimen ajaessa saaliseläintä takaa, saaliseläimen keho on täynnä stressihormonia.

Keho on ”boostannut” stressihormonilla suorituskyvyn huippuunsa lähestyvää vaaraa varten. Stressaantuneella ja ylivireystilassa olevalla ihmisellä huonona puolena tosin on, että ”järkiaivot” ovat kytkeytyneet säästöliekille.

Esimerkiksi rakentava kommunikaatio on mahdotonta. Vihaisuus on hyvä esimerkki ylivireystilasta. Saatamme sanoa asioita, joita emme etukäteen ehdi ajatella. Kasvojen lihakset ovat ehkä jännittyneet, voi tuntua kehollisia reaktioita.

Voit kuvitella, millainen rasitus keholle ja mielelle on olla jatkuvasti ylivireystilassa. Edellä mainittu auton moottorin vertauskuva ehkä kertoo siitä parhaiten. Ei ole ihme, että erilaiset sairaudet saavat otteen itseään loppuun polttavassa kehossa.

Mitkä asiat meidät sitten voivat viedä ylivireystilaan ja miksi tämä hälytystila voi jäädä päälle? Esimerkiksi pitkään jatkunut työstressi, ihmissuhdeongelmat tai muuten vaikea elämäntilanne voivat saada stressitilan jäämään päälle.

Myös ihmiset, joilla on ollut varhaislapsuudessaan pitkäaikaisesti vaikeita kokemuksia tai ympäriltä on puuttunut aikuisia, jotka voivat rauhoitella tai lohduttaa itkevää lasta, ovat alttiimpia menemään ylivireystilaan tai voivat kärsiä pitkäaikaisesta stressistä. Tunnesäätelyyn on saanut lapsuudessa niin sanotusti ”huonot eväät”. 

Elämä voi aikuisena tuntua uuvuttavalta ja raskaalta, pienetkin normaalin arjen ponnistelut saattavat tuntua ylivoimaisilta. Mieli ja keho menee helposti hälytystilaan, koska se on tottunut pelkäämään pahinta. Joskus sitä hälytystilassa oloa on tarvittu. Silloin se on ollut tärkeää selviytymisen näkökulmasta.

Jos aikuisena olosuhteet ovat korjaantuneet ja silti reagoi normaaleihin vastoinkäymisiin poikkeuksellisen voimakkaasti tai arjessa menee ylivireystilaan pienemmistäkin asioista, on aika tehdä asialle jotakin.

Hyvä uutinen on, että kehollekin voi opettaa rauhoittumista ja sammuttaa ”turhan” ylivireystilan tilanteissa, joissa sitä ei enää tarvita. Esimerkiksi rauhoittava musiikki voi toimia vireystila ikkunaan palauttajana. Myös liikunta auttaa. Hengitysharjoitusten kautta keho ensin rauhoitetaan, jolloin elintoiminnot rauhoittuvat ja mieli rauhoittuu.

Rentoutumisharjoitukset ovat erinomainen keino vireystilan säätelyyn. Niissä voidaan yhdistää sekä hengitysharjoituksia, kehollisia harjoituksia, että mielikuva harjoituksia.  NLP (Neuro Linguistic Programming) valmennuksesta löytyy myös hyviä menetelmiä stressinhallintaan. Erilaiset mielikuvaharjoitukset auttavat mieltä löytämään tasapainon stressaavassa elämäntilanteessa.

Jaa/tykkää sosiaalisessa mediassa, mikäli pidit artikkelista ja voit auttaa muitakin löytämään sen:) Kiitos!

Muutosvalmennus Harmoniasta voit tilata asiantuntijaluentoja ja koulutustilaisuuksia stressinhallinnasta esimerkiksi työyhteisön TYHY-päivään tai koulutukseen. Ota yhteyttä niin räätälöidään juuri teidän porukalle sopiva kokonaisuus:

Jaa/tykkää sosiaalisessa mediassa, mikäli pidit artikkelista ja voit auttaa muitakin löytämään sen:) Kiitos!